Painonhallintapalapeli

Olen tehnyt valmennustyötä nyt muutaman vuoden, ja samalla setvinyt omia terveysongelmia ja ratkaisuja niihin. Ihminenhän ei koskaan ole valmis, aina löytyy uutta opittavaa, se on selvä. Mutta painonhallintaan liittyen olen tehnyt joitain havaintoja ihan omassa työssäni, mutta myös lueskellut metaboliaan liittyvää kirjallisuutta, funktionaalisesta lähestymiskulmasta.

Painonhallinta ja etenkin painonpudotus ei välttämättä ole ollenkaan simppeliä ja yksinkertaista, silkkaa matematiikka, kuten kuulee usein sanottavan. Jos olet onnekas, terve ja hyvillä geeneillä varustettu, se voi olla sitä (ainakin ensimmäisellä kerralla), mutta toistaiseksi olen törmännyt huolestuttavan moneen ihmiseen, jonka kohdalla tilanne vaatii hieman Sherlock Holmes -maista otetta asiaan. Tämä koskee niitä ihmisiä, joilla täsmää jokin tai useampi alla oleva väittämä:

1. aineenvaihdunta pielessä (sairaus)
2. ovat opetelleet pärjäämään aivan liian vähäisellä ravinnolla
3. ravinto on laadullisesti huonoa (liikaa eineksiä, liian vähän ravinteikkaita raaka-aineita)
4. jatkuva (tai aivan liian rankka) laihdutus 

Tuossa muutamia elämäntapoja tai -tilanteita, jotka voivat johtaa siihen, että painoa vain kertyy ja kehonkoostumus muuttuu huonompaan suuntaan vaikka tekisi mitä. 

Näiden ihmisten kanssa lähestyn koko painonhallintaprojektia aivan eri näkökulmasta, kuin ihmisen kanssa, joka on saanut ylipainoa syömällä määrällisesti liikaa (niitä on muuten yllättävän vähän). Asiaa katsotaan terveys edellä. Eli painoa ei lähdetä varsinaisesti edes pudottamaan vaan tehdään sellaisia elämäntapamuutoksia, jotka ovet eduksi terveydelle ja sitä kautta vaikuttavat painoon. On mahdollista saada aikaan muutoksia sekä painossa että terveydessä pelkästään muuttamalla mahdollisesti huono ruokavalio laadullisesti parempaan suuntaan. 

"On oltava riittävän terve laihtuakseen"

 Painonhallintaan ja painonpudotukseen vaikuttavat mm. maksan tilanne (miten toimii "myrkynpoistojärjestelmä"), hormonitasapaino (esim. toimiiko metabolia kuten terveellä ihmisellä kuuluu, myös millä tolalla ovat insuliinit ja stressihormoni eli kortisoli), saatko ravinnosta riittävästi ravinteita (ylipainoinen voi kärsiä vitamiinien/hivenaineiden tms puutoksista, suurikaan määrä ruokaa ei automaattisesti tarkoita, että se olisi ravinnerikasta). Tässä vain muutamia mainitakseni.

Nämä ovat yleensä vähintäänkin kuukausien mittaisia projekteja, auttaa kroppa kuntoon ja terveeksi jälleen mahdollisesti vuosien laiminlyönnin jälkeen. Mutta tuloksia olossa yleensä näkee kyllä jo aiemmin. Tarkoitus on, että paino putoaa elämäntapojen muuttamisen seurauksena, ja se on terveyttä edistävän ruokavalion sivutuote. 

Eli kuten huomaat, painonhallinta ei välttämättä ole sitä "matikkaa" ja hyvin simppeliä, joten on erittäin väärin väittää niin. Jos kyseessä on ihminen, joka on tehnyt niin sanotusti kaikkensa ja vähentänyt syömisiään äärirajoille jo vuosia, tuntee morkkista joka ikisestä suupalasta, liikkuu tuntikausia viikossa, siinä ei paljon auta kalorilaskureita täytellä. Syy on jossain syvemmällä, ja kun tälle ihmiselle sanoo, että syö vähemmän ja liiku enemmän, se tunnollinen tyyppi todella tekee niin ja samalla häpeää itseään kun ei saa sitä yksinkertaisintakaan asiaa tapahtumaan eli painoa putoamaan. Hän luulee, että vika on hänessä, ei ole riittävän tehokas ja reipas liikkuja, ei omaa rautaista itsekuria elääkseen entistä spartalaisemmin, hän syyllistää itseään.

Minusta tuo "kuluta enemmän kuin syöt" on niin vanhentunut väittämä, että sen saisi heittää romukoppaan. Ennen kuin ihmisen tausta ja sen hetkinen tilanne on selvitetty perin pohjin, on mahdotonta kenenkään sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus. Painoa ei hallita liikkumalla, sitä hallitaan syömällä.