Olisi taas kokkailunhimoisille pari melko mukavaa reseptiä (vuohenjuustoa tulossa seuraavalla kerralla) jaettavana :) Pysykää tovi vielä pöksyissänne siskot, hiukan historian siipien havinaa ja opettavainen tarina siitä, miten ei ainakaan kannata tehdä.
Kuten moni ehkä saattaa tietääkin, kaikki karvaiset kaverit ovat hyvin lähellä sydäntäni, eläimet siis. Olen aina kokenut hiukan huonoa omatuntoa lihan syömisestä, sillä vastustan jyrkästi kaikenlaista epäinhimillistä kohtelua ja tehotuotantoa. Päätin siis tuossa 2000-luvun alussa ryhtyä kasvissyöjäksi, se toi tietynlaisen sisäisen rauhan, mutta aiheutti samalla jokseenkin kamalasti parikymppiselle päänvaivaa. Olin silloin vielä hyvin tietämätön mistään ravintoon liittyvästä, söin leipää ja pottua, kuten luulin että kuuluikin syödä. Jätin menestyksekkäästi kaiken lihan kalaa lukuunottamatta ruokavaliostani pois ja söin lähinnä ranskalaisia ja kalapuikkoja tai vaihtoehtoisesti perunamuusia ja valmiskasvispihvejä. Tätä kun jatkaa muutaman kuukauden, jokainen siellä ruudun toisella puolella ymmärtänee, ettei siinä hyvin käynyt. Kasvispihvit ja kalapuikot alkoivat kasvaa korvistakin ja taisihan tuo painokin nousta.
Kuva: sydanmaamaatilalomat.net |
Tätä
nykyä mielipiteeni ei ole lainkaan muuttunut tehotuotannosta ja
eläinten kohtelusta, keinot ehkä. Suosin luomua erityisesti lihassa,
munissa ja maitotuotteissa (sen verran kuin niitä käytän), ja tällä
hetkellä tilauksessa on Ylämaankarjan lihaa. Ylämaankarja on
alkuperäisrotu, vapaana ulkona laumoissa kasvanut, korsiruokittu
luomulaatuinen. Ihana yksityiskohta on, että pienet vasikat saavat elää
emonsa kanssa vuoden ikäiseksi, ennen kuin ne vieroitetaan, toista se
taitaa olla tehotuotannossa, liekö raukat edes näkevät emoansa. Näiden
alkuperäisrotujen niittylihan (ruohoruokitun) rasvahappokoostumus on
täysin eri luokkaa kuin tehotuotettujen, eläimet saavat syödäkseen sitä,
mitä luonto on niiden tarkoittanut syövän, eikä jotain tehotuotettua
maissisoijamössöä, jonka tarkempaa sisällysluetteloa en halua edes
nähdä. Ja näitä eläimiä ei pidetä sisällä, eikä kytkettynä koskaan, eli
ne saavat laiduntaa, kuten niiden kuuluukin. Ja parasta tässä ehkä on
se, että esim. jauheliha ei näitä olevan yhtään kalliimpaa kuin Atrian
luomunaudan jauheliha, ja tässä on kuitenkin kyse lihakarjasta
(tunnetusti paremman makuista). Vielä vinkki vitonen, kannattaa katsoa
marketista aina luomulihahylly, ovat usein ainakin meillä päin -30% jos
päiväys on tulossa vastaan, silloin paketille jää suurinpiirtein sama
hinta kuin tavallisella, tehotuotetulla, ja on taatusti parempi valinta.
Tiedot Highland Cattle.
Nyt, kun olen hiukan viisaampi ja vanhempi, luovutan käsiinne sellaisen kalapuikkoreseptin, jota voinee soveltaa myös kananuggetteihin (tai leivitettyyn vuohenjuustoon, tai wieninleikkeeseen tai...). Tästä reseptistä en voi ottaa kunniaa itselleni, vaan löysin sen ihanan Tuulian blogista. Muokkasin aavistuksen verran, joten tässä se tulee, parhaat kalapuikot IKINÄ! :) Nämä puikot maistatettiin jälleen kerran pettämättömällä makuraadillani (mies, sekasyöjä, jääräpää, 30 vuotta), ja ne saivat hänen hyväksyntänsä (hienoinen nyökkäys, ja lupaus syödä samaa toistekin).
Kalapuikot (gluteeniton, maidoton)
1 pkt seitä (MSC-sertifioitua, pakaste)
1,5-2 dl mantelijauhoa
1 luomumuna
mustapippuria, sitruunapippuria
kurkumaa
inkivääriä
Sulata pakastesei ja pilko (hieman kohmeisena) haluamasi kokoisiksi paloiksi. Sekoita kuivat aineet keskenään lautaselle, riko muna ja vatkaa rakenne rikki kulhoon tai syvälle lautaselle. Pyöräytä palat ensin kananmunassa ja sitten mantelijauho-mauste -seoksessa. Paista pannulla keskilämmöllä voi-oliiviöljy -seoksessa.
Meillä nämä syötiin uunijuuresten kanssa, majoneesilla. Hyvänen aika että oli hyvää. Testiin menee seuraavaksi kananuggetit tällä ohjeella!
Aurinkoista päivänjatkoa ja suosikaa ihmiset luomulihaa, ei pelkästään sen paremman koostumuksen ja sisällön vuoksi sinulle, vaan inhimillisemmän kohtelun ja luonnollisen lajityypillisen kasvuympäristön vuoksi eläimille <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti