Vieroitus, päivä 3 & comfort food

Päivä 3 menossa paluussa viljattomaan, maidottomaan ja sokerittomaan. Suhteellisen hyvin on mennyt. En tiedä, johtuuko siitä, että tein siitä näin julkista, mutta tämä prosessi on ollut kivuttomampaa kuin aiemmin. Vai kenties siitä, että olen sallinut itselleni PepsiMaxin, (myös hieman tulevan juhannuksen kunniaksi, sitten sekin lohtu jätetään)?

No mutta, mene ja tiedä, peruspuhtaalla ruoalla olen pärjännyt, itseasiassa nälkä on ollut jotenkin vähemmän jostain syystä. Lidlin tummalla suklaalla kuorrutetut riisikakut on syöty, niitä on mennyt n. 2 päivässä, ettei sekään ole paha.

Tänään tein varsinaista lohturuokaa, comfort foodia noilla yllämainituilla kriteereillä. Joku voisi sanoa mission impossibleksi, minä kutsuin sitä mahdollisuudeksi :) Ja kyllä oli hyvää!

Mutti ja vaihtoehtoinen kookoskaveri

Resepti tässä:

Italialaiset lihapullat kermakastikkeessa

(n. 3 annosta)

400g jauhelihaa (luomuna, kiitos)
1 muna (sekin luomuna)
mustapippuria
hyvälaatuista suolaa
chiliä maun mukaan (itselläni oli kuivattua)
tuoretta basilikaa
tuoretta korianteria
tuoretta persiljaa

2dl kookoskermaa (tai kermaista kookosmaitoa)
n. 80g tomaattipyrettä (puolikas tuubi)

Jauheliha kippoon ja loput ainekset perään, yrtit hienonnettuna. Sekoita ja muotoile pulliksi tai pihveiksi, paista voissa/kookosöljyssä/macadamiaöljyssä/avokadoöljyssä sen verran, että pinta ruskistuu molemmin puolin. Sekoita keskenään toisessa kulhossa kookoskerma ja tomaattipyree, ja lisää pannulle lihapullien joukkoon. Hauduta 5-10 minuuttia. Voit halutessasi jättää yrtit pois lihapullista, ja lisätä ne vasta tarjoiluvaiheessa kauniisti lihapullien ja kastikkeen päälle, mutta koska söin yksin, lisäsin ne suoraan pulliin. Monet yrtit eivät vain pidä kovin pitkästä ja kuumasta kypsennysajasta.

Pullat salaattipedillä maltillisen kastikkeen kera

Söin itse salaatin kanssa, mutta tähänhän kävisi toveriksi lautaselle lähes mikä vain sinun makuhermoillesi sopii parhaiten, hyvää on joka tapauksessa <3

Jälkiruoka

Jälkkäriksi söin puolalaisia mansikoita, olihan muuten hyviä! Ihan eri kamaa kun vertaa espanjalaisiin ja portugalilaisiin, niitäkin on nimittäin tullut jo muutama paketillinen syötyä :) Voin suositella!

Mutta siis, vieroitukseen palatakseni, tässä vaiheessa, kun on menossa jo kolmas päivä, alkavat turvotukset jo onneksi hiukan hellittää, housut mahtuvat jalkaan taas sen kummemmin ähisemättä ja olo alkaa normalisoitua, mutta tietty, jos nyt vetää juhannuksena jälleen överit, on lähes sama prosessi edessä sitten ensi maanantaina. Mun juhannussuunnitelmiin kuuluu onneksi vain grillattua lihaa ja kalaa sekä jääkaapintäydeltä juureksia, salaattia ja vihanneksia. Hah, ja tulihan ostettua taas halpaa tuoretta ananastakin, siitä voi jonkin kivan herkun sitten kehitellä :)

Palataan!

Päivän ensimmäinen ateria - vinkkejä ja vaihtoehtoja

Paleoruokavaliosta haaveilevat usein huomaavat aamun olevan ehkä se kaikkein haastavin ruokailun suhteen. Aamiainen mielletään jogurtiksi ja puuroksi, muroiksi ja voileiviksi, ja koska viljat eivät kuulu tiukkaan paleoon, herää kysymys, mitä ihmettä sitten voisin syödä? Keräsin tähän kuvien muodossa muutamia vinkkejä, miten päivän ensimmäisen aterian voisi kasata viljattomasti ja maidottomasti. 

Minusta aamiaiseen voi aivan yhtä hyvin panostaa kuin mihin tahansa muuhun ateriaankin, se ei vaadi välttämättä edes enempää aikaa, maukkaan salaattipohjan voi kasata jääkaappin edellisiltana, tai vaihtoehtoisesti keskittyä työpäivän aamuina pikaisempaan aamiaiseen ja panostaa hiukan aikaa vievempiin viikonloppuisin ja kiireettöminä aamuina. Todella nopeita aamiaisia smoothien ohella ovat marjat kookosmaidossa, marjoja ja heraproteiinia tai rasvakahvi, jonka seurana voi nauttia marjoja, hedelmiä ja vaikkapa kourallisen pähkinöitä. Ei vie montaa minuuttia, luultavasti vähemmän kuin voileivän teko, eikö vain?

Smoothie marjoilla, heraproteiinilla ja kaakaonibseillä.

Oma suosikkini päivän ensimmäiseksi ateriaksi on usein rasvakahvi, nautin sen lähes heti herättyäni, ja vasta hetken kuluttua syön ruokaisan salaatin tai edellispäivän aterioista hyödynnetyn "koosteen", tyylillä mitä jääkaapista sattukaan löytymään. Tämäntyyppisen aamiaisen etu perinteisiin nähden on proteiinissa. Jos olet tottunut syömään aamiaiseksi kaurapuuroa marjoilla, voileivällä ja tuoremehulla, on proteiininsaantisi olematonta. Proteiinia tulisi saada jokaisella aterialla, tasaisesti pitkin päivää, sillä elimistö ei kykene sitä varastoimaan. On myös todettu, että riittävästi proteiinia ja rasvaa sisältävät ateriat pitävät paremmin nälkää loitolla kuin hiilihydraattipitoiset ateriat. Kun panostat päivän ensimmäiseen ateriaan, jaksat paremmin ja pysyt kylläisenä pidempään, ja näin turhille välipaloilla ei luultavasti ole lainkaan tarvetta.

Tässä siis aamuaterioitani kuvina: 

Lehtikaalta ja valkosipulilla maustettua oliiviöljyä, jääsalaattia, kurkkua, tomaattia, paistettu muna ja grillimakkaraa, tankoparsaa ja pekonia.

Proteiinipannari pannulla paistettuna, vedelmia ja kaakaonibsejä ja rasvakahvi.

Luomunaudan jauhelihaa, chilimajoneesia ja roomansalaattia.

Rasvakahvi reishillä höystettynä.

Riisikakku savulohella ja tilillä, ja voita, luonnollisesti :)

Kinkkumunakas pinaatilla ja roomansalaatilla sekä vuohenjuustolla.

Heraproteiinista tehty mousse vadelmilla.

Eihän ole rakettitiedettä? Ihania aamuja ja nauttikaa aamiaishetkistä!

Luolanaisen lihasoppa

En ole kummoinenkaan kokki, normaalisti saan yleensä jotain kunnollista syötävää aikaiseksi. Sormi menee kuitenkin suuhun erityisesti lihojen kanssa, varsinkin jos kysymys on jostain kanan koipea ja naudan jauhelihaa kummemmasta tapauksesta. 

Sain kuitenkin tässä päivänä eräänä tehtäväksi mieheltäni tekaista karjalanpaistia hänen töissä ollessaan. Sain ohjeet ja välineet, joten ei muutakuin vapaapäivän ratoksi toteuttamaan! Meillä kun ei juurikaan syödä perunaa, oli luonnollista tunkea tämänkin ruoan lisukkeeksi jotain kasvispitoista. No heh, en tiedä muistuttaako tämä etäisestikään karjalanpaistia, itseasiassa nimesinkin sen tässä jo joutessani köyhän naisen lihasopaksi, ihan noin ulkonäkönsä perusteella. Katsotaan mitä mies tuumaa, kun tulee töistä kotiin :D 

Jos haluat karjalanpaistin sijasta luolanaisen lihasoppaa, tee näin:

karjalanpaistilihaa sen verran kuin tuntuu hyvältä (meillä ehkä jotain puolisen kiloa)

himalajan ruususuolaa

mustapippuria

häränlihafondia

chiliflakes (kuivattua chiliä siis, tuorekin varmasti käy, oman maun mukaan)

Ruskistin lihakuutiot (lihakaupasta ostettuja, valmiiksi kuutioituja) saamani ohjeiden mukaan pannulla voi-valkosipulioliiviöljy -seoksessa. Vain sen verran, että saavat väriä. Nakkasin lihat pataan, perään mausteet ja vedenkeittimestä kuumaa vettä sen verran että peittyvät. Tähän asti jaksoin noudattaa suunnitelmaa ja saamiani ohjeita. Maustamisessa tosin ehkä sovelsin jo hiukan. 

Annas olla, kun pata oli porissut uunissa 175 asteessa tunnin verran, sitten karkasi mopo käsistä kokonaan. Laiska kun pohjimmiltani olen, halusin päästä mahdollisimman helpolla lisukkeidenkin kanssa, joten etsin jääkaapista kaikki juurekset, mitä suinkin löysin. Hilkulla oli, että käynyt koiraparan bataattivarastollakin. Noh, tyydyin kuitenkin lanttuun, palsternakkaan ja juuriselleriin, kun porkkanatkin olivat loppu. Kuutioin koko läjän epämääräisen muotoisiksi palasiksi, ja työnsin samaan pataan lihojen kanssa. Kun pata oli ollut uunissa yhteensä lähes 3 tuntia (juuresten kanssa reilun tunnin), alkoi olla jo nälkä. 

Tämän jutun opetus on siis se, että jostain noinkin epämääräiseltä kuulostavasta (ja ehkä hiukan myös näyttävästä) voi tulla tosi hyvää! En uskalla väittää, että se juuri karjalanpaistia olisi, mutta kyllä se nälän vei ja maistuikin hyvältä :)

Jos siis olet helpon ruoan ystävä, ja sinulle maistuvat sekä liha että juurekset, uskaltaudu siis kokeilemaan rohkeasti :)

Kana-kasviswokki

Viikonloppu vierähti töissä ja univelan sumentamilla silmilläni ymmärsin, että tänäänkin on jotain syötävä. Koska ruokavalioni (ja mieheni siinä sivussa pakon sanelemana) koostuu lähinnä erilaisista kasviksista ja lihasta kun lämmintä ruokaa ajatellaan, aloin kaivella jääkaappia ja pakastinta sherlock holmesmaisesti pohdiskellessani, mitä nopeaa kokkaisin. Jaksaminen oli sitä luokkaa, ettei pitkän kaavan mukaan ruoanlaitto nyt innostanut. Muistin hämärästi, että jääkaapissa on viittä vaille hengetön kesäkurpitsa, joten sulatin sille toveriksi broilerin fileepihvejä ja tongin jääkapista esiin kaikki muutkin kasvista muistuttavat. 

Tätä siitä syntyi, määrät ovat jälleen kerran suuntaa antavia:

800g broilerin fileepihvejä suikatoituna (en ikinä osta valmiita fileesuikaleita, en ole niiden laatuun alkuunkaan tyytyväinen)

1 keltainen paprika

1 isohko kesäkurpitsa

3-4 porkkanaa

2 chiliä (itselläni sattui olemaan kuivattua)

valkosipulia

2 dl lehtikaalta pakastimen kautta

kanafondia (loraus)

Veikkaisin, että lehtikaalen määrä tuoreena voisi olla puoli nippua. Ruskistin broilerit pannulla  valkosipulilla maustetussa oliiviöljyssä, lisäsin ensin porkkanaviipaleet ja hetken päästä loput kasvikset. pikku tilkka vettä ja vähän kanafondia kyytipojaksi, hetken haudutus (kunnes kasvikset ovat pehmeitä) ja ääntä kohden. Hyvää tuli!

Olin ensin ajatellut lisätä joukkoon kookosmaitoa tai -kermaa, mutta loppujen lopuksi wokki ei sitä kaivannutkaan. Jätin kokeeksi maitotuotteet ruokavaliostani kokonaan pois, koska syy nenän totaalitukkoisuuteen on selvitettävä. Maito tunnestusti lisää limaisuutta ja tukkoisuutta, ja joku tolkku tähän hommaan on saatava.

Jos jollekulle lehtikaali on hieman oudompi tuttavuus, voin suositella myös kaalinpelkoisille lämpimästi. Lehtikaali sisältää 39% proteiinia, paljon rautaa, kalsiumia ja karoteenia, sekä esimerkiksi c-vitamiinia 2 kertaa enemmän kuin appelsiini. Tämännäköisestä ystävästä on kysymys (kuva kasvikset.fi -sivulta):

Lehtikaali myydään pakattuna pusseissa, se kestää hyvin myös pakastusta. Lehdet kannattaa repiä lehtiruodosta irti, lehtiruoto sellaisenaan on melko kovaa, mutta esimerkiksi smoothiessa voisi mennä. Itse olen käyttänyt suoraan pakasteesta pitsan päälle, murenee todella helposti jäisenä, ja siksi siitä saakin tuollaista kivaa silppua näppärästi. 

Illaksi suunnittelilla kookosmaitoa ja marjoja, hurraa lehmänmaidoton linja!