tiistai 29. huhtikuuta 2014

Karita Tykkä - Raakaa ja makeaa

Luin hiljattain Karitan Tykän esikoiskirjan Raakaa ja makeaa. Kirjassa on lähes 60 raakaherkun reseptiä, tietoa käytetyistä raaka-aineista ja jonkin verran valmistusvinkkejä.

Karita Tykkä - Raakaa ja makeaa


Takakansi.


Oma historiani raakaherkkujen parissa on vielä varsin lyhyt, mutta sitäkin antoisampi ja koukuttunut olen erittäin hyvin. Karitan kirja onkin aivan loistava raakaherkkuamatöörille. Siinä on helppoja smoothie-, jäätelö- ja raakasuklaareseptejä, sekä loistavia raakakakku- ja leivosohjeita, jo jonkin verran harrastaneiden iloksi. Reseptit itsessään ovat helppoja ja hyvin selkeitä, ja kirjan ulkoasu kaunis ja simppeli. Kirjan resepteissä käytetyt raaka-aineet ovat suhteellisen helposti löydettävissä, eikä kaikkein eksoottisimpia ole otettu mukaan (mikä on mielestäni yksinomaan positiivista). Reseptit noudattavat gluteenitonta ja maidotonta linjaa, ja valkoinen sokeri on viisaasti vaihdettu terveellisempiin vaihtoehtoihin. Kaikki ohjeet ovat myös helposti muokattavissa omien mieltymysten mukaan, jos jokin raaka-aine ei sovi omaan ruokavalioon.

Puolukkainen raakakakku

Leivoksia...mm :)

Suosittelisin kirjaa erityisesti niille, joita raakaherkut kiinnostavat, mutta reseptit puuttuvat. Tai heille, jotka ovat jo jonkin verran harrastaneet, ja haluavat laajentaa osaamistaan esimerkiksi raakakakkuihin. Sellaiselle ihmiselle, joka on jo pitkään tehnyt raakaherkkuja ja kakutkin ovat jo tuttuja, ei välttämättä löydä kirjasta kovinkaan paljon uutta.

Ohjeita myös raakasuklaan valmistukseen.



Kirjan omakseen voi ostaa vaikkapa täältä.
Bookmark and Share

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Proteiinipannari uunissa

Oi kyllä, tämä on jokaisen kiireisen ihmisen unelma, nopea, helppo ja maukas, terveellinenkin!

Pidän hurjasti proteiinipannarista, mutta rehellisyyden nimissä kaipasin vielä helpommin syntyvää herkkua. Tämä on juuri sellainen, valmistuu uunissa ja ainekset voi sekoittaa taikinaksi vaikka blenderissä. Saattaisinpa kuvitella tästä myös suolaisen version, ilman kardemummaa, kenties hiukan pitsamaustetta, voi apua, pitänee alkaa testaamaan sitäkin vaihtoehtoa! :D

Itse pidän valtavasti kardemummasta, se on yksi lempimausteistani, vaikken kyllä mikään suuri pullan ystävä ole koskaan ollut. Pannarista tuli yllättävän kuohkea, maukas, eikä ollenkaan kuiva.


Proteiinipannari uunissa

(vuoan koko esim. 24 x 31 cm eli noin puolikas pellillinen, 4 annosta)

2 banaania (jäisetkin käy)
4 munaa (luomu)
1 dl heraproteiinia
0,5 dl kookosjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl kardemummaa
1,5 dl kookosmaitoa
ripaus hyvälaatuista suolaa
(2 rkl macadamiaöljyä)

Kaikki ainekset voi surauttaa sekaisin blenderissä, tai sitten vaihtoehtoisesti käsin, jolloin kannattaa aloittaa banaanin muussauksella, lisätä siihen sitten munat ja lopuksi kuivat aineet. 

Rutistele leivinpaperiarkki ruttuun ja levitä sitten arkki esim. lasagnevuokaan. Rutistelu helpottaa leivinpaperin asettelua, muttei ole mitenkään pakollinen toimenpide.

Paista 200 asteessa 15-20 minuuttia uunin tehoista riippuen, omaan uuniin riitti hyvin tuo vartti.



Chia-mansikkahillo


4 dl mansikoita (pakaste)
1 dl chiasiemeniä

Anna mansikoiden sulaa, nakkaa chiasiemenet joukkoon ja surauta sauvasekoittimella sekaisin. Chiasiemenet on hyvä murskata jollain tavalla, jotta niiden ravinteet ovat elimistölle hyödyksi, kokonaista chiasiementä ruoansulatus ei kykene hajottamaan ja niinpä siitä hyödyksi tulee lähinnä kuitu. 



Meillä nautittiin pannaria yhdessä chia-mansikkahillon ja hunajan kanssa.

Pannarin makrot ovat seuraavat annoksessa:

Proteiinia 15g
Hiilihydraatteja 18g
Rasvaa 22,5g (laskettu macadamiaöljyn kanssa)

Seuraavaksi pitänee kehitellä tästä se suolainen versio :)
Bookmark and Share

torstai 24. huhtikuuta 2014

Teelaadut vertailussa

Olen siitä omituinen tyyppi, että olen opetellut teen- ja kahvinjuonnin vasta aikuisiällä. Nykyisin juon lähinnä espresso-tyyppistä luomukahvia aamuisin ja jonkin verran mustaa teetä. Tiedän miten valtavan hyviä vaikutuksia vihreällä ja valkoisella teellä on, ja olenkin harmitellut kun ne eivät jotenkin minulle lämpimänä maistu. Hahaa! Vaan nyt on kuulkaa joku ihana tyyppi (Johan&Nyström) keksinyt tähänkin ongelmaan ratkaisun. Olen tuloksetta yrittänyt saada vihreästä teestä kelvollista kylmänä, vaan en jotenkin ole onnistunut siinä niin hyvin, että se olisi ollut juotavaa. Mutta katsokaas tämä:

kuppikuumaa.fi


Kylmähaudutuspullo kaikessa yksinkertaisuudessaan ja nerokkuudessaan: irtotee sisään, vettä perään, korkki kiinni ja anna hautua jääkaapissa muutamia tunteja tai yön yli <3 Sen jälkeen elämä on yhtä juhlaa, jääkaapissa on valmista kylmää vihreää (tai toki muutkin laadut käyvät) teetä (joku saattaisi kutsua jääteeksi :) ). Kyllä ihmisen onni on joskus pienestä kiinni! Kokemus tästä pullosta on hyvä, kun ohjetta noudattaa pullo ei vuoda, mutta kuljetukseen sitä ei ole tarkoitettu. Korkki on siis silikoninen ja sisällä on siivilä, joka varmistaa, ettei irtotee päädy lasiin tai suuhun asti. Vihreä teehän on aivan ihanaa kylmänä, mustaa en ole vielä kokeillut. Tätä ihanaista lasista Hario Cold Brew Bottlea saa esimerkiksi kuppikuumaa.fi -nimisestä verkkokaupasta, sieltä saa myös kaikkea muuta ihanaa, esimerkiksi laadukasta teetä ja kahvia.

Hario Cold Brew Bottle


Vihreää teetä kannattaa nauttia muunmuassa seuraavista syistä:

  • sisältää runsaasti antioksidantteja, jotka ovat välttämättömiä elimistön optimaaliselle toiminnalle
  • sisältää teaniinia (aminohappo), joka rentouttaa aiheuttamatta väsymystä
  • sisältää maltillisen määrän kofeiinia (toimii teessä pitkävaikutteisimmin kuin kahvissa)
  • sisältää C-, E-, B1- ja B2-vitamiineja
  • sisältää kaliumia ja magnesiumia
  • sisältää katekiineja, jotka mm. vaikuttavat suotuisasti veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen, estävät rasvan kertymistä elimistöön, vauhdittavat aineenvaihduntaa 
  • suojaa sydäntä ja verisuonia, Suomen kansanterveyslaitoksen mukaan tee ehkäisee sydäninfarkteja 
  • sen farmakologisesti aktiiviset ainesosat puhdistavat ja aktioivat elimistöä

Kuva netistä

Toki muissakin teedaauissa on omat hyvät terveysvaikutuksensa, mutta tässä on nyt lähinnä näitä vihreän teen hyviä ominaisuuksia. Teelaatujahan on monia: vihreä, valkoinen, musta (halvin ja länsimaissa eniten juoduin), oolong, keltainen, rooibos jne. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että kahvikupillisessa on tyypillisimmin n. 100mg kofeiinia.

Musta tee (100g)


Kofeiinia 40mg
Kaliumia 0,6mg
Kalsiumia 12,6 mg
Natriumia 4,0mg
Magnesiumia 2,8mg
Fluoria 2,3mg
Fosforia 2,2mg
Mangaania 0,3mg
Sinkkiä 0,02mg
Rautaa 0,008mg

Vihreä tee (100g)


Kofeiinia 20mg
Kaliumia 85mg
Kalsiumia 4mg
Magnesiumia 1,58mg
Fluoria 0,4mg
Fosforia 1,8mg
Sinkkiä 0,08mg
Rautaa 0,17mg
C-vitamiinia 8,4mg

Rooibos (100g)


Kofeiinia 0mg
Kaliumia 2,59mg
Kalsiumia 0,95mg
Natriumia 3,73mg
Magnesiumia 1,32mg
Fluoria 0,09mg
Mangaania 0,78mg
Sinkkiä 0,14mg
Rautaa 0,18mg
C-vitamiinia 8,19mg


Vihreä teehän eroaa mustasta siten, että sitä ei ole hapetettu (hapettuminen keskeytetään lämmöllä). Tästä johtuen sen sisältämät katekiinit säilyvät paremmin, ja siksi sitä pidetään mustaa teetä terveellisempänä. Musta tee on teelaaduista käsitellyintä, ja sen annetaan muista teelaaduista poiketen hapettua loppuun asti. Hapetuksessa teen lehdissä oleva luontainen kitkeryys häviää ja siksi mustan teen valmistuksessa voidaankin käyttää vanhoja lehtiä, jotka ovat kitkerämpiä kuin nuoret.

Valkoisessa teessä taas on eniten antioksidantteja, ja se on tehty pelkästään teepensaan yläosan nupuista ja kärkilehdistä. Mielestäni valkoisen ten maku on myös kaikken hennoin ja miedoin, ja keltaisen teen ohella se onkin kallein teelaatu. Suosittelen hankkimaan laadukasta teetä ja kahvia, jotta tiedät mitä juot. Tämä melko hiljattain julkaistu uutinen ei nimittäin kovin mieltä lämmittänyt :(

Kuppikuumaa.fi -verkkokaupasta saa mm. tällaisia herkkuja:

Luomu pakurikahvi, espressojauhatus 250g
Pakurikahvia suodatin- ja espressojauhatuksella
Vadelma-vanilja -teetä

Suosittelen tutustumaan, ja nauttikaan laatujuomia, kuumana tai kylmänä :)
Bookmark and Share

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Kukkakaalipitsa

Minulla on ollut jo tovi things-to-do -listalla kukkakaalipitsapohjan testaus, ja näin pääsiäisen kunniaksi sain inspiraation kokeilla. Lähikaupassa ei jostain syystä ollut tuoretta kukkakaalta, joten ensimmäiseen versioon pakastettu sai kelvata, ja se kyllä toimi mielestäni moitteetta. Toinen missio oli testata vuohenjuustoa pitsassa, kun lehmänmaitotuotteet ovat nyt vähemmällä käytöllä. Sekin toimi hyvin, mikäli itselläsi ei ole mitään rajoitteita, voit hyvin käyttää ohjeen vuohenjuuston tilalta jotain muuta juustoa, ja pohjassa käy esim tuorejuusto, ja miksei maitorahkakin. Vuohenjuusto toi kuitenkin pohjaan jotenkin kivaa särmää. 

Kukkakaalipitsa
Tämä pitsapohjahan on erittäin kätevä konsti piilottaa kasviksia ruokaan lapsilta (ja mieheltä, toimii, testattu on :D ). Itse kyllä syön kukkakaalta ihan kaikin tavoin, mutta testihenkilönä toimi jälleen kerran mies, 31-vuotta, joka ei kukkakaalesta pidä lainkaan. Hän kuitenkin yllättyi positiivisesti lopputuloksesta, sekä täytteillä että ilman, ja yhdessä totesimme, ettei kukkakaali maistu pohjasta läpi lainkaan. Kuitenkaan tämä ei ole pelkkää munajuustomössöä, kun sellaisiakin karppipitsapohjaversioita on tullut kokeiltua. Oma pitsapohjani tällä ohjeella oli hyvin rapea, koossa tosi hyvin pysyvä ja täysin leikattava. Varmasti olisi voinut syödä käsinkin kun olisi hetken malttanut antaa jäähtyä. 

Lehtikaalta


Kukkakaalipitsapohja


(25 x 25 cm, noin puolikas pellillinen)

keskikokoinen kukkakaali, n. 400g (tuoretta tai pakaste)
2 munaa
3-4 isoa rkl vuohenjuustoa (vain se pehmeä keskusta)
2 tl psylliumia (Finaxia löytyy tavallisista kaupoistakin)
mustapippuria
suolaa
pitsamaustetta

Raasta tai hienonna kukkakaali tehosekoittimessa riisimäiseksi muruksi. Jos käytät pakastekukkakaalta, anna sen ensin sulaa. Itse käytin pakastekukkakaalta mikrossa täydellä teholla 3 minuuttia, koska se oli vielä pikkuisen jäistä. Tämä kannattaa tehdä myös tuoreelle kukkakaalelle, muuten neste on hankala saada irtoamaan. Mikrottamisen sijaan kukkakaalta voi myös höyryttää hetken. 


Luomumunia, kukkakaali ja psylliumia

Kukkakaaliriisi
Kippaa kukkakaaliriisi puhtaaseen liinaan, ja purista siitä kaikki ylimääräinen neste liinan avulla pois. Tämä ei liene pakollinen toiminto, mutta suositeltava, jotta pohjasta tulisi rapea eikä vetinen. Nestettä nimittäin irtoaa melko paljon. 

Kukkakaaliriisi puhtaan pyyhkeen sisään...

...pyyhe rullalle...

...ja väännä päistä vastakkaisiin suuntiin.
Riko munat kulhoon ja vatkaa rakenne kevyesti rikki, lisää joukkoon kuivaksi puristettu kukkakaaliriisi, ja vuohenjuustosta pehmeä keskusosa. Sekoita. Mausta haluamallasi tavalla. Tässä vaiheessa pohjan koostumus olis taikinamainen, pehmeä ja valuva muttei varsinaisesti nestemäinen. Tasoita pohjamassa pellille (noin 0,5-1 cm) ja paista 200 asteessa kunnes alkaa saada hiukan väriä. Valmiste sillä välin täytteet. Pohjan tullessa uunista esipaiston jälkeen kannattaa maistaa sitä. Voit vielä kompensoida mahdollista mauttomuutta täytteiden maustamisella, jos on tarvis. Omastani tuli melko hyvä kertaheitolla, oreganoa taisin lisätä vielä päälle. Täytä ja paista samoissa asteissa n. 10 minuuttia, tai kunnes juusto on sulanut ja alkanut saada hiukan väriä. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua, jos maltat :)

Täytteenä tonnikalaa, kinkkua, pepperonia, vuohenjuustoa, tomaattia ja paistamisen jälkeen lisättyä lehtikaalta.


Lehtikaali toimii mainiosti pitsassa, itse lisäsin pieniä lehtikaalenpaloja pitsan päälle vasta syödessäni, mutta monesti ripottelen jäistä lehtikaalimurua suoraan pakastimesta ennen pitsan paistoa. Pinaatti on myös kokeilemisen arvoinen, joko tuoreena tai hieman sulatettuna pakastimesta.

Olen nyt siis testannut samoilla menetelmillä sekä tuoretta, että pakastettua kukkakaalta, ja tulos molemmilla oli mainio.

Suosittelen lämpimästi :)
Bookmark and Share

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Hyvinvoinnin tavaratalossa ale vielä tänään!

Huomio huomio, olettehan huomanneet, että vielä tänään Hyvinvoinnin tavaratalosta saa koko valikoimasta 20% alennuksen! Kipin kapin shoppailemaan, jos tarvetta on :)



Kuva: Hyvinvoinnin tavaratalo
Bookmark and Share

Päivän ensimmäinen ateria - vinkkejä ja vaihtoehtoja

Paleoruokavaliosta haaveilevat usein huomaavat aamun olevan ehkä se kaikkein haastavin ruokailun suhteen. Aamiainen mielletään jogurtiksi ja puuroksi, muroiksi ja voileiviksi, ja koska viljat eivät kuulu tiukkaan paleoon, herää kysymys, mitä ihmettä sitten voisin syödä? Keräsin tähän kuvien muodossa muutamia vinkkejä, miten päivän ensimmäisen aterian voisi kasata viljattomasti ja maidottomasti. 

Minusta aamiaiseen voi aivan yhtä hyvin panostaa kuin mihin tahansa muuhun ateriaankin, se ei vaadi välttämättä edes enempää aikaa, maukkaan salaattipohjan voi kasata jääkaappin edellisiltana, tai vaihtoehtoisesti keskittyä työpäivän aamuina pikaisempaan aamiaiseen ja panostaa hiukan aikaa vievempiin viikonloppuisin ja kiireettöminä aamuina. Todella nopeita aamiaisia smoothien ohella ovat marjat kookosmaidossa, marjoja ja heraproteiinia tai rasvakahvi, jonka seurana voi nauttia marjoja, hedelmiä ja vaikkapa kourallisen pähkinöitä. Ei vie montaa minuuttia, luultavasti vähemmän kuin voileivän teko, eikö vain?

Smoothie marjoilla, heraproteiinilla ja kaakaonibseillä.


Oma suosikkini päivän ensimmäiseksi ateriaksi on usein rasvakahvi, nautin sen lähes heti herättyäni, ja vasta hetken kuluttua syön ruokaisan salaatin tai edellispäivän aterioista hyödynnetyn "koosteen", tyylillä mitä jääkaapista sattukaan löytymään. Tämäntyyppisen aamiaisen etu perinteisiin nähden on proteiinissa. Jos olet tottunut syömään aamiaiseksi kaurapuuroa marjoilla, voileivällä ja tuoremehulla, on proteiininsaantisi olematonta. Proteiinia tulisi saada jokaisella aterialla, tasaisesti pitkin päivää, sillä elimistö ei kykene sitä varastoimaan. On myös todettu, että riittävästi proteiinia ja rasvaa sisältävät ateriat pitävät paremmin nälkää loitolla kuin hiilihydraattipitoiset ateriat. Kun panostat päivän ensimmäiseen ateriaan, jaksat paremmin ja pysyt kylläisenä pidempään, ja näin turhille välipaloilla ei luultavasti ole lainkaan tarvetta.

Tässä siis aamuaterioitani kuvina: 

Lehtikaalta ja valkosipulilla maustettua oliiviöljyä, jääsalaattia, kurkkua, tomaattia, paistettu muna ja grillimakkaraa, tankoparsaa ja pekonia.

Proteiinipannari pannulla paistettuna, vedelmia ja kaakaonibsejä ja rasvakahvi.

Luomunaudan jauhelihaa, chilimajoneesia ja roomansalaattia.

Rasvakahvi reishillä höystettynä.

Riisikakku savulohella ja tilillä, ja voita, luonnollisesti :)

Kinkkumunakas pinaatilla ja roomansalaatilla sekä vuohenjuustolla.

Heraproteiinista tehty mousse vadelmilla.

Eihän ole rakettitiedettä? Ihania aamuja ja nauttikaa aamiaishetkistä!

Bookmark and Share

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Vaadi, mutta älä liikaa

Laiskuuden, motivaation puutteen ja ihan oikean väsymyksen (henkisen uupumuksen tai ihan oikean fyysisen väsymyksen) erottaminen toisistaan on monesti hyvin hienovaraista ja tarkkaa puuhaa. Se on kuitenkin hyvin tärkeää ja jopa olennaista, jos harrastat, syöt tai treenaat tavoitteellisesti.

Yksi personal trainer -koulutuksesta parhaiten mieleen jääneitä asioita oli kouluttajani lausahdus siitä, että kehitys tapahtuu epämukavuusalueella. Se oli hyvin herättävä hetki minulle, eikä ollut ikinä aiemmin edes putkahtanut mieleeni. Olin aina pyrkinyt pitämään asiat mukavina, enkä haastanut itseäni juurikaan koska en nähnyt sille tarvetta. En tehnyt juttuja, jotka olivat lievästi epämukavia, asiassa kuin asiassa. 

Tämä ei ole nyt sama asia kuin "no pain no gain", jota viljellään paljon kovaa treenatessa, en puhu nyt siitä, vaan siitä, miten pääkopan voisi ikäänkuin ohjelmoida uudelleen. Mikäli mielit kehittyä ja mennä eteenpäin, sinun täytyy tehdä jotakin toisin. Esimerkiksi, jos haaveenasi on pudottaa 10 kiloa elopainostasi, oletettavasti sinun täytyy tehdä elämässäsi jotain toisella tavalla, jotta pääset tavoitteeseesi. Sinun täytyy tehdä päätös ja vaatia itseltäsi muutoksia, (jollei painonnousu ole sairauden tai elimistön häiriötilan aiheuttamaa).

Kuva netistä

Tai jos tällä hetkellä et liiku, mutta tavoitteesi olisi joskus olla kuntoilija, sinun on itse raahattava se oma pebasi lenkkipolulle. Kukaan muu ei tee sitä puolestasi, jos palkkaat itsellesi personal trainerin, saat kyllä apua, tukea ja työkaluja, mutta jos sinä itse et ole valmis tekemään muutoksia ja näkemään vaivaa, et saa tuloksiakaan. Saat täsmälleen sen verran, kuin panostat. Tavoitteesi voi periaatteessa olla mikä vain, ihan vaikkapa pyrkimys muuttaa ruokailutottumuksia terveellisemmäksi tai lisätä venyttelyä kehonhuolloksi. Kaikki lähtee siitä ymmärryksestä, että mitään ei tapahdu itsekseen. 

Ole itsellesti lempeän johdonmukainen, laadi rajoja ja anna rakkautta. Älä salli tekosyitä, mutta opi tunnistamaan oikea väsymys. Ole tiukka mutta armollinen. Ota itse vastuu omasta elämästäsi. Ajattele positiivisesti ja anna itsellesi mahdollisuus onnistua muutoksessa. Negatiivisesti ajattelemalla epäonnistut, ennemmin tai myöhemmin hyvin todennäköisesti. Tarkoitus ei ole piiskata itseänsä äärirajoille, ei missään nimessä, vaan tehdä tietoisesti asioita, joita et ole ennen tehnyt, ja jotka ehkä hiukan hirvittävätkin. Mikäli kokemuksesi vaikkapa uimisesta on kouluajoilta, ja asenne sitä kohtaan hankala ja hiukan epämiellyttäväkin, mene aikuisille tarkoitettuun uima- tai tekniikkakouluun. Voita pelko suuria eläimiä kohtaan yksityistunnilla ratsastuskoulussa. Päätä, että sinusta on muuttamaan tapojasi, ja jätä maito- ja viljatuotteet ruokavaliostasi kokeillaksesi, auttaisiko se turvotukseen/iho-ongelmiin/painonpudotukseen tai muuten vain epämääräiseen huonoon oloon. Loppujen lopuksi, mitä hävittävää sinulla on? Voit aina palata takaisin entiseen, jos muutos ei ollut miellyttävä, et hyötynyt siitä mitään tai et koe oppineesi siitä mitään.

Kuva netistä

Useat näyttelijäthän kertovat jännittävänsä, jopa pelkäävänsä esiintymistä, ja silti he menevät lavalle. Minusta siinä on jotain hienoa, uskaltaa tehdä jotain, minkä kokee epämukavaksi. Olen itse sittemmin järjestelmällisesti pyrkinyt tekemään asioita, jotka eivät todellakaan kuulu mukavuusalueelleni, ja todennut, että se on varsin palkitsevaa. 

Sinäkin pystyt siihen, haasta itsesi!

Bookmark and Share

torstai 10. huhtikuuta 2014

Shoppailuvinkkejä

Kyllähän siinä niin nyt kävi, etteivät ne hyvät löydöt suinkaan jääneet eiliseen... Alla olevat tuotteet ovat siis kaikki eilisten Smartshakerin ja BlenderBottlen tavoin varsin kovassa tarjouksessa, joten jos nyt on tarvis, niin kipin kapin shoppailemaan!


Tuotekuvat Luontapörssin nettisivuilta
Cocovin Trailmix



  1. Finnmax CLA
  2. Green Coffee Capsules
  3. Casall Yoga Mat Balance 
  4. Cocovi Smoothie Mix
  5. Cocovi Superfood Trailmix

CLA:sta olen puhunut mm. täällä, ja kokeilemisen arvoisia ovat nuo vihreä kahvi -kapselitkin, olen itse joskus purkillisen syönyt, vauhdittavat aineenvaihduntaa ja tasoittavat verensokeria (infoteksti purkista), antavat mysö energiaa. Matto on must jos treenaa kotona, Casallin maton voi pestä koneessa, se ei vie paljoa tilaa ja on pehmeä. Cocovin Smoothie Mix, jos haluat vain ja ainoastaan yhden superfood-tuotteen, sisältää samassa purkissa siis macaa, lucumaa, gojia, psylliumia ja raakakaakaota. Cocovin Trailmixissa on pähkinöitä, gojimarjoja ja mulpereita, ihan loistava eväs, säilyy käsilaukussa tai treenirepussa :)


Bookmark and Share

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Smartshake ja BlenderBottle

Nyt on pakko vinkata, että täällä on tarjouksessa tuo loistava Smartshake! Mulla on itselläni niitä 2 kappaletta, ihan loistavia shakereita. Pullon lisäksi pohjassa on 2 erillistä, irtiruuvattavaa koteloa (jossa toisessa jakaja), ja siellä saa siis helposti kuljetettua mukana pullossa olevan veden lisäksi protskujauheen ja miksei lisäravinnekapselitkin! Siiviläkin löytyy. Pullo on konepesun, pakastuksen ja mikron kestävä, korkki on pitävä laukun pohjalla eikä se sisällä BPA:ta ja on siis valmistettu korkealuokkaisesta muovista.


Kuva netistä


Aivan loistava tuote, voin vain suositella :) Itselläni menee kyllä taas joku kiva uutuusväri tilaukseen :P

Kuva netistä

ps. eikä ole huono tämä BlenderBottlenkaan tarjous, nyt tulee värien kanssa jo valinnnanvaikeus, mutta hei, näitä juomapulloja ei ihmisellä ole koskaan liikaa :D



Bookmark and Share

Vaniljavaahto ja reishin lyhyt oppimäärä

Ostin pussillisen Cocovin Reishiä tuossa jokin aika sitten, kun iHerbistä tilattu Cafeceps pääsi loppumaan. Reishi ei ole pahanmakuista, mutta tietty ominaismaku siinä kuitenkin on. Ihan sellaisenaan en aina jaksa sitä kahviin sekoittaa, joten kokeilin vaihtelun vuoksi kaakaota. 

Pakurista olen kertonut täällä, mutta jos reishi, eli lakkakääpä on vielä sinulle tuntematon, niin tässäpä muutama sananen siitä. 

Reishistä, kuten monista muistakin lääkinnällisistä sienistä on löydetty yli 2000 farmakologisesti aktiivista ainesosaa. Sitä on tietellisesti tutkittu enemmän kuin mitään muuta yksittäistä rohdoskasvia maailmassa, ja se on myös todennäköisesti maailman tunnetuin ja eniten käytetyin lääkinnällinen sieni siitakesienen ohella. Reishi vahvistaa immuniteettia, edistää sydämen ja verisuonten terveyttä, lievittää stressiä ja uniongelmia sekä tulehduksia. Sen on sanottu olevan yhtä tehokas kuin kortisoni, mutta ilman sivuvaikutuksia. C-vitamiini tehostaa reishin lääkinnällisiä vaikutuksia.

Pakurilla ja reishillä höystetty kaakao


Reishiä toisin kuin pakuria esiintyy kyllä Suomen metsissä, mutta on suhteellisen harvinainen ilmestys (ja sen, kuten pakurinkin kerääminen vaatii maanomistajan luvan).

Pakurilla ja reishillä höystetty kaakao

murunen pakuria (tai 0,5-1tl Cocovi Pikapakuria)
3 dl vettä
vaniljasteviaa
1 iso rkl raakakaakaojauhetta

Mittaa kattilaan vesi, pakuri (mikäli käytät pikapakuria, sen voi lisätä kaakaon kanssa samaan aikaan) ja reishi. Keittele haluamasi aika pienellä lämmöllä, omani syntyi ruokaa laitellessa ja keitin sitä noin puolisen tuntia. Pakurikäävässä ja reishissä on se ominaisuus, että mitä pidempi keittoaika, sitä enemmän hyödyllisiä ravinteita ja ainesosia siitä veteen irtoaa, joten keitellä voisi parikin tuntia. 

Kaada syntynyt tee astiaa, jossa voit surauttaa sen sauvasekoittimella sekaisin, itse käytän litran lasipurkkia. Lisää stevia ja raakakaakao ja surauta sekaisin. Jos käytit pakurikääpää, muista pyydystää muru pois nesteestä, ei se siellä toki vaaraksi ole, mutta itse keräsin pois :)

Tämä vaniljavaahto syntyi sattumalta, kun menossa oli vielä lomanjälkeiset vieroitusoireet herkuttelusta. Sopi mainiosti marjojen kanssa sellaisenaan, mutta kävisi myös proteiinipannarin kanssa tai miksei hedelmienkin. Mielikuvitus on rajana. Heraproteiinia kun laittaa näihin vain vähän nestettä sisältäviin herkkuihin, tulee niistä koostumukseltaa kivasti vanukasmaisia. Säilyttävät jonkin verran muotoansa myös ihan jääkaapissa, paremmin kuin smoothie.

Kuohkea vaniljavaahto


Vaniljavaahto

1 mitta heraproteiinia (esimerkiksi tämä, cafélatte tai vanilja)
1 tuore banaani
0,5 dl pakastettua ananasta 
0,5 dl pakastettua mangoa
vajaa desi mantelimaitoa (Alpron sokeroimaton)
steviaa tai hunajaa makeutukseen halutessasi

Mittaa kaikki aineet tehosekoittimeen ja surauta varovasti sekaisin. Nakkaa päälle marjoja tai hedelmiä, vaikka pähkinöitäkin. 

Vadelmia pakasteesta<3


Kerroin täällä jokin aika sitten hankkimastani Trigger Rollerista, ja se on kyllä aivan virallisesti osoittautunut jokaisen euron arvoiseksi. Kävin nimittäin hiljattain hierojallani, joka yllätyksekseni totesi, että kireyttä on enää vain syvissä lihaksissa, kaikki Trigger Rollerilla käsittelemäni pinnalliset lihakset eivät olleet enää kireitä. Risti seinään sanon minä! Tämä kaikki autuus on siis tuon rullan ansiota, olen sinnikkäästi kivusta huolimatta rullaillut. Ei siis mikään turha ostos :)

Trigger Rollerin löydät esimerkiksi täältä.
Bookmark and Share

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Oodi terveydelle

Olet mitä syöt, tiedän, kuulostaa tylsältä. Mutta valitettavasti se on fakta.

Loppujen lopuksi me olemme päätyneet kamalan kauas siitä lähtötilanteesta, jolloin esi-isät ja esiäidit söivät pysyäkseen hengissä. On varsin normaalia, ettei niitä aikoja juurikaan mietitä, meistähän ei kukaan ole elänyt silloin, mutta miten voisi päästä aavistuksen verran lähemmäs sitä ajatusmallia, että ravinnon pääasiallinen tarkoitus on ravita kehoa ja mieltä? Enkä tällä tarkoita, etteikö ruoasta saisi nauttia, siitä kuuluu ja pitää nauttia, minun mielestäni. Surullista on se, jos tuntee huonoa omaa tuntoa syömisistään, se ei ole ollenkaan hyvä juttu ja saattaa pidemmällä aikavälillä johtaa varsin vääristyneeseen suhteeseen ruoan kanssa.

Kuva netistä


Minun mielipiteeni siis on, että ruoalla ravitaan kehoa, tuetaan optimaalista terveyttä ja hyvinvointia, ja nautitaan siitä, sekä syömisestä, että ravinnosta itsestään. Kun arkiruokailu on rakennettu järkeviin raameihin tukemaan terveyttä, voi vapauksia välillä ottaa ja syödä sen jäätelön, jos mieli tekee. Omalla ja useimpien valmennettavieni kohdalla on käynyt niin, että kun ruokavalio on laitettu kuntoon, ovat mieliteot (usein sokeriin ja/tai hiilihydraatteihin liittyneet) hävinneet. Se on sitä, kun ei tee mieli makeisia 24/7, ja tiedän mistä puhun kun olen itse siinä pisteessä ollut, etten päivääkään tullut toimeen ilman karkkia. Ja se on kuulkaa ikävä jama se, voin kertoa. Käsilaukun perusvarusteisiin kuului karkkikätkö, ja väsymystä välteltiin suklaalla. No, kuten olemme tässä vuosien saatossa nyt oppineet (minä ja minun kehoni), se ei ollut lainkaan viisas valinta.

Hiljattain törmäsin uutiseen, jossa diabetekselle altistavia ja siltä suojaavia tekijöitä tutkiva professori arvioi, että diabeteksesta voi pian tulla ihmiselle normaali olotila tai ominaisuus. Voi apua, kuulostaa synkältä ennusteelta, eikö? Itse vierastan kyllä ajatusta, että jokin sairaus olisi "normaali" tai "pysyvä olotila" tai "ominaisuus". Etenkin, jos ajatellaan kakkostyypin diabetestä, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että elinympäristö (esimerkiksi paino, joka on suorassa suhteessa yleensä elintapoihin). Pitääkö tässä nyt siis jäädä kädet ristissä odottelemaan, että puhkeaako diabetes tai jokin muu sairaus, vai onko jotain tehtävissä?

Itse liputan sen puolesta, että pyritään tekemään kaikki mahdollinen, mitä tehtävissä on, jotta terveys ja hyvinvointi säilyy. Se ei tarkoita, että tulevaisuus on takuuvarmasti terveiden kirjoissa, mutta tiedän ainakin, että olen vähentänyt riskiä. Ihmiset suojaavat omaisuutensakin, vakuutetaan, laitetaan lukkojen taakse ja hankitaan vartiointi. Miksei samaa voisi kärjistetysti tehdä oman hyvinvointinsa ja terveyden eteen? Uskon syyn olevan siinä, että useimmat meistä syntyvät terveinä, ja terveyden merkityksen ymmärtää usein vasta silloin, kun sen on menettänyt. OMa esimerkkini tästä on viime syksyltä, kun heräsin eräänä aamuna lähes kuurona. En kuullut toisella korvalla mitään, en siis yhtään mitään, se vain soi. Pitkien tutkimusten päätteeksi diagnoosi oli akuutti sisäkorvavaurio, syy tuntematon. En siis ollut altistunut melulle tai iskulle, joka vaurion voisi selittää. Ennuste oli jokseenkin onneton, sain sairauslomaa (pakkolepoa ja totaalihiljaisuutta), sisäkorvan verenkiertoa parantavan lääkkeen ja tujun kortisonikuurin, mutta erikoislääkäri ei osannut sanoa, palautuuko kuulo koskaan. Kontrolli parin kuukauden kuluttua. Sain kuuloni lähes täysin takaisin, mutta kokemus herätti. Vasta tapahtuman jälkeen olen alkanut kiinnittää huomiota, altistunko melulle, ja välttelemään ylimääräisiä kovia ääniä. 

Pink Lady apples


Elimistö kestää kyllä huonoa syömistä, syömättömyyttä ja roskaruokaa jopa vuosikausia, oireet ja merkit siitä, että kaikki ei ole kohdallaan syntyvät pikkuhiljaa, eivät yhdessä yössä. Sairaudet kehittyvät salakavalasti, ja siinä vaiheessa kun tajuaa, että jokin on pielessä, sairaus tai elimistön epätasapaino on jo todellinen asia. 

Pyydän, että jokainen miettisi kohdallaan, tuleeko ruokavaliollaan tukeneeksi terveyttä vai kenties kasvattaneeksi riskiä sairastua? Se, että pari kertaa kuukaudessa syöt Ben&Jerry´s -jäätelöä tai Fazerin sinistä, ei kasvata riskiä sairastua, ellet sitten ole maidolle allerginen tai yliherkkä, vaan se, mistä ruokavaliosi koostuu sen lopun aikaa (80-90%), merkitsee. Sillä on väliä.
Bookmark and Share

torstai 3. huhtikuuta 2014

Onnistuneen painonhallinnan avaimet

Minua on pidempään jo suututtanut se, että nyky-yhteiskunnassa pitäisi olla varsinainen expertti, jotta kykenee huolehtimaan itsestään parhaalla mahdollisella tavalla. Tietoa, oikeaa ja väärää tai muuten vain hiukan kyseenalaista on tarjolla liikaakin. Netti, naistenlehdet, sporttilehdet ja televisio pursuavat laihdutusneuvoja ja -ohjelmia, vinkkejä ja kuureja. Pitäisi olla asiantuntemusta sen verran, että pystyisi suodattamaan valtavasta tiedon määrästä ne, joita kannattaa kuunnella. Herättävä uutinen kollegalta täällä, en siis ole ollenkaan ainoa, joka on tätä mieltä.

Tämä tunteenpurkaus juontaa juurensa siitä, että tapaan työssäni jatkuvasti painonhallinta-asiakkaita, joiden tavoite on pudottaa painoa, mutta konstit ovat loppuneet. Historia heillä painonhallinnan saralla on useinmiten pitkä, keinot ovat tiedossa ja monta menetelmää koluttu läpi. Asiakkaat tulevat tässä vaiheessa luokseni, kun eivät muuta enää osaa tehdä. 

Jokainen on kuullut painonpudotuksen yksinkertaisimman mahdollisen metodin "syö vähemmän kuin kulutat", eikö vain? Pohditaanpa hiukan asiaa esimerkin kautta. Naapurin Pirkko on päättänyt pudottaa painoa, lukaisee muutaman naistenlehden ja poimii sieltä uusimmat keinot ja kuurit, katsoo oppivaisin mielin suurinta pudottajaa televisiosta ja ryhtyy tuumasta toimeen. Pirkko tässä vaiheessa pitää huolen siitä, että syö vähemmän kuin kuluttaa ja liikkuu reippaasti. Pirkolla on historiaa painonpudotuksen parissa, mutta tämä kerta on nyt SE, ja nyt Pirkko on ottanut itseänsä niskasta kiinni. Muutamassa viikossa Pirkko pudottaa joitain kiloja, mutta päättää kiristää tahtia kun kesäkin lähestyy. Tässä vaiheessa Pirkko siis liikkuu entistä reippaammin, jättää aamiaisen välistä ja korvaa lounaan salaatilla, jossa saattaa ehkä olla pari olematonta palaa lihaa tai muuta proteiininlähdettä. Juustot on vaihdettu kumisiin jo viime vuosikymmenellä ja maito on rasvatonta, kuten kaikkialla kehoitetaan. Leivän päälle Pirkko perheineen laittaa jotain kasvirasvalevitettä, jonka rasvaprosentti on mahdollisimman pieni, koska Pirkko on oppinut, että rasva on pahasta ja sitähän tässä nyt kropasta yritetään parasta aikaa kesäksi pudottaa! 

Koko projekti alkaa kuitenkin tässä vaiheessa, viikkojen tiukan dieetin ja rajoitusten jälkeen jo aavistuksen verran tympiä, eikä tahdo jaksaa enää nousta aamuisin kukonlaulun aikaan tyhjällä vatsalla tehtävälle aamuaerobiselle rasvanpolttolenkille. Viimeinen niitti on se, että eräänä kauniina aamuna kun Pirkko käy itsensä punnitsemassa, näyttää se vaakanketale täsmälleen samaa lukemaa kuin kaksi edellistä viikkoa. Pirkon pelihousut repeävät totaalisisti ja Pirkko päättää tunkea koko laihdutuksen ja rantakunnon sinne minne aurinko ei paista. Viikkotolkkujen kituuttamisen jälkeen Pirkko hakee illalla kaupasta levyllisen Fazerin sinistä, pussillisen sipsejä, syö kaiken ja on omasta mielestään ansainnut koko satsin.

Kuva netistä


Kuulostaako tutulta? Tässä vaiheessa voidaan antaa esimerkki-Pirkolle synninpäästö, homman epäonnistuminen ei ollut hänen vikansa. Pirkko teki kuten oli lukenut, että kannattaa tehdä, työterveyshuollossakin neuvoksi annettiin syödä vähemmän kuin kuluttaa ja käydä lenkillä useammin.

Nythän on kuitenkin niin, että tässäkään tapauksessa one size does not fit all. Se, että tulisiko sinun painoa pudottaaksesi syödä vähemmän kuin kulutat, riippuu täysin siitä, miten olet aiemmin syönyt ja elänyt. Pirkon tapauksessa (useita laihdutuskuureja takana) kroppa ja aineenvaihdunta oli pahasti jumissa (se kuuluisa säästöliekki), ja painonpudotuksen sijaan Pirkon projektin prioriteetti olisi pitänyt olla muualla. Säästöliekki olisi pitänyt hoitaa pois, ja vasta sen jälkeen olisi ollut jotain saumoja painon putoamiselle, kokonaisvaltaisen elämäntapamuutoksen myötä. Keskivertonaisen lepokulutus (se kalorimäärä, minkä kulutat makaamalla koko päivän vaakatasossa liikkumatta pätkääkään) pyörii 1200-1400 kcal/vrk paikkeilla, ja jos se sama keskivertonainen on vuosia syönyt keskimäärin 1500-1600 kcal/vrk, voi kertoa jo näin lyhyelläkin matematiikalla, ettei siitä pidemmän päälle kuulkaa hyvä heilu. 

Aineenvaihduntahan on siitä jännä juttu, että sen olemassaoloa ei oikeastaan edes huomaa niin kauan kun se toimii moitteettomasti. Mutta tässä esimerkissä elimistö ajautui jatkuvan laihduttamisen ja kevyesti syömisen seurauksena säästöliekille, ja paino ei pudonnut enää pienilläkään energiansaantimäärillä. Mikäli Pirkko palasi epäonnistuneen laihdutusyrityksensä jälkeen normaaliin arkeen, hän hyvin todennäköisesti sai takaisin kaikki pudottamansa kilot ja muutaman vielä kaupan päälle. Tämä on luonnollinen reaktio, pitkään nälänhätää pienillä kalorimäärillä elänyt elimistö varastoi seuraavan nälänhädän varalle aivan kaiken, ja paino nousee vaikka söisi täsmälleen kulutuksensa verran, tai jopa vähän alle.

No mitäkö mieltä minä olen asiasta? Olen sitä mieltä, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa ja menetelmää pudottaa ja hallita painoa, eikä tässä ole nyt kysymys pelkästä mukavuudenhalusta, vaan ihan fysiologisista faktoista. Ja tämä on juuri se seikka, joka saa minut tuohtumaan, useimmat tahot (lehdet ja tv-ohjelmat, kitukuureja markkinoivat firmat jne) nimenomaan työntävät kaikki painonhallinta-asiakkaat samaan lokeroon. Minä suosittelen, että jollet ole itse ekspertti näissä asioissa, ota yhteyttä ammattilaiseen ja pyydä ohjeet juuri sinulle. Näin toimimalla ehkäiset mahdolliset jälkivaivat, ja luultavimmin onnistut painon pudottamisessa ja sen hallinnassa kerralla. Mikäli epäilet, että olet jo tehnyt vahinkoa ainenvaihdunnallesi, ja saattanut elimistösi sekaisin, vain ammattilainen osaa auttaa sinua kropan toiminnan tasapainottamisessa. Suosittelen ottamaan siis yhteyttä personal traineriin tai ravintovalmentajaan. Säästöliekin poistaminen ei ole helppoa eikä yksiselitteistä puuhaa, mutta se on mahdollista, joskin vaatii jonkin verran aikaa. 

                                


Suosittelen kiertämään kaukaa kaikki hittidieetit ja kuurit, keventämiset ja nutraukset, tässä asiassa ei ole olemassa oikotietä onneen. Pysyvä painonhallinnan onnistumisen avain on jatkuvat, hyvät valinnat. Kunhan ruokavalion runko on kunnossa, maailma ei kaadu karpalolonkeroon tai jätski-iltaan. Minua sieppaa tässä asiassa erityisesti se, että tuutin täydeltä tuputetaan ohjetta ja laihdutustuotetta, ja ihmispolot niitä noudattavat ja käyttävät, kun eivät paremmasta tiedä. Pahimmassa tapauksessa siinä saadaan pitkävllä aikavälillä isosti tuhoa aikaiseksi elimistön toiminnalle. Tässäkään tapauksessa yksi ja sama menetelmä ei sovi kaikille, ei vaikka se kuulostaisi juurikin niin järkevältä kuin "syö vähemmän kuin kulutat", vaan kaikki on kiinni siitä, mikä elimistösi tilanne sillä hetkellä on. 
Bookmark and Share

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Lomia ja mielenkiintoista opiskeltavaa

Nyt on kuulkaa talvilomat vietetty. Vietin viikon kaukana sivistyksestä, miehen perheen mökillä. Tekipä hyvää! Viikko metsän keskellä, järven jäällä kävelyä (ja koiralle pallon heittelyä), ulkosaunaa ja auringonottoa.

Maisemat kohdallaan <3


Meillä on ollut tapana viettää mökkielämää jo vuosien ajan, muutamia viikkoja vuodessa, niihin jää kyllä koukkuun, erityisesti kesällä, jos on kauniit ilmat. Monesti silloin ulkona hurahtaa lähes koko päivä, vaikkei tekisi muuta kuin lukisi kirjaa riippukeinussa ja kävisi välillä viilentymässä järvessä. Itseasiassa mulla kuluu vino pino kirjoja aina lomalla, nytkin luin viikossa lähes kirjan per päivä. Seuraavaksi täytyy alkaa kartuttaa iPadin e-kirjastoa, olisi nimittäin huomattavasti helpompi kanniskella mukana kuin kassillista perinteisiä kirjoja :)

Aivan hiljattain Aamulehdessä julkaistun jutun mukaan lyhytkin luonnossa liikkuminen edistää terveyttä. Tämä kyllä tuli todistettua aivan omakohtaisesti, loman alussa syke oli matalampi kuin normaalisti. Luonnossa liikkumisen terveysvaikutukset kohdistuvat mm. sokeriaineenvaihduntaan, stressitasoon (kortisoli) ja kolestoritasoihin. Näiden ohella se hiljaisuus tekee hyvää kyllä pääkopallekin. Suosittelen aivan kaikille! Muutenkin arjesta hetkeksi irtautuessa inspiraatio on ihan toisenlaista, muuten en netisstä, sähköpostissa tai Facebookissa en hengaillut, mutta blogin ulkoasua muokkailin hieman ja löysin kesäksi uudet bikinit! Normaalisti mulla ei tahdo ollenkaan riittää aikaa etsiskellä jotain bikinejä, mutta nyt kun ei kerrankin ollut kiire mihinkään, niin aikaa oli :)

Auringonlasku


Minulla oli kyllä ajastettuna muutama postaus teille loman ajaksi, mutta Blogger suuressa viisaudessaan jätti ne julkaisematta. Aina ei toimi mutta toivottavasti jatkossa tekniikka ei tekisi tepposia.

Heräsin lomalla joka ikinen aamu seitsemältä, en pakosta vaan koska huvitti. Se oli oikeastaan ihan tervetullut rytminmuutos, nukkumatti tuli monesti jo 21-22, joten varsin hyviä yöunia tuli kyllä nukuttua. Tästä innostuneena ajelin eilen jo ennen aamuseitsemää noutamaan rapakon takaa tullutta lähetystä. 

Precision Nutrition, level 1 -opintomateriaali
                                    



Introducing, Precision Nutrition level 1 opiskelumateriaali on saapunut! Hyvästi vapaa-ajan ongelmat! :D Näiden kirjojen parissa tulee vietettyä luultavasti tovi jos toinenkin.

In English, of course!
                                   

Kuva netistä



Ohjelmassa on luvassa pari tiukkaa työpäivää ja huomenna kauan odotettu hieronta. Toivottavasti saan vanhaan malliin siitä hiukan helpotusta tähän purentalihasjumiin. Ottaen huomioon, että olen ennen ollut ihminen, joka todella tykkäsi nukkua, niin ei nykyään uskoisi. Siinä vaiheessa kun joka aamu herää tuhannen jumissa ja solmussa (puren siis hampaita yhteen öisin), ei nukkuminen voisi vähempää kiinnostaa ellei se olisi kaikelle elämällä välttämätöntä. Pitäis vihdoin hilata tämä takamus sinne hammaslääkäriin, noista hätävarakiskoista ei nimittäin ole oikein enää apua. 

Kevättä kohti, kaverit!

Bookmark and Share